Kokemuksia vapaaehtoisuudesta Näe hyvä mussa-toiminnassa

Kuka olet?
Olen Eveliina, 30-vuotias terveydenhoitaja. Luonto on minulle tärkeä juttu elämässä ja vapaa-ajallani tykkäänkin liikkua luonnossa. 

Miten tulit mukaan Näe hyvä mussa-toimintaan?
Tulin mukaan vuonna 2017 Facebookin kautta, jossa oli ilmoitus vapaaehtoisten hakemisesta uudenlaiseen leiritoimintaan. Olen viihtynyt leireillä pienestä pitäen ja toiminut nuorempana mm. isosena, joten innostuin heti Näe hyvä mussa-toiminnasta. Näe hyvä mussa-toiminnan lisäksi olen ollut mukana Aikaa Yhdessä-perheleirillä ja paikallisyhdistystoiminnassa.

Mikä saa sinut jatkamaan toiminnassa?
Olen viihtynyt toiminnassa pitkään, koska koen sen merkityksellisenä. Saan antaa aikaani lapsille. Minulle tärkeä palaute on se, kun lasten on hyvä olla leirillä. Toiminnassa pääsen tutustumaan erilaisiin lapsiin. On hienoa nähdä, kun lapset muodostavat leireillä kaverisuhteita. En olisi jaksanut tässä hommassa, jos vapaaehtoistoiminta ei joustaisi elämäntilanteen mukana, joten myös se on minulle tärkeää, että toiminta sopii yhteen muun elämän kanssa.

Haluaisitko jakaa jonkin mieleen painuneen leirikokemuksen?
Ensimmäisenä tulee mieleen tilanne viime leirikaudelta, kun lapset halusivat pelata jalkapalloa. Lopulta pelaamistilanteesta kehkeytyi niin kiivas, että aikuisten piti rajoittaa pelaamista. Lapset olivat pettyneitä, kun eivät päässeetkään pelaamaan. Illalla meillä oli rauhoittumishetki ja autettiin lapsia rentoutumaan pallohieronnan avulla ja silittelemällä heitä. Siinä rauhallisessa hetkessä eräs lapsi tokaisi ”Eve, ei se ookaan niin kauheeta, jos ei pääse pelaamaan.”

Mitä olet saanut toiminnasta itsellesi?
Vapaaehtoisuus Näe hyvä mussa-toiminnassa on tuonut elämääni kavereita, lisäksi pidän tärkeänä sitä, että saan tehdä hyvää ja antaa aikaani sinne missä sille on tarvetta. Leireillä on aina hirveän hauskaa, siellä unohtuu kaikki se mitä arkiviikon aika on tapahtunut. Vastaavasti maanantaina töihin mennessä viikonloppu jää nopeasti taakse.

Kenelle suosittelisit toimintaan mukaan lähtemistä?
Suosittelen mukaan tulemista sellaisille, jotka haluavat antaa aikaansa lapsille ja esimerkiksi sote-alan opiskelijoille tai ikäihmisille, jotka etsivät mielekästä paikkaa osallistua.
Kokemukseni mukaan monenlaiset ihmiset viihtyvät ja löytävät toiminnassa paikkansa. Leirikokemus on aika intensiivinen ja on hyvä huomioida, ettei siellä välttämättä ole ns. omaa aikaa. Muutoin ajattelen, että vapaaehtoisena voi olla hiljaisempi, ujo tai sitten rempseäkin. Lapset ovat monenlaisia, niin sinne tarvitaan monenlaisia aikuisiakin.
Kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan! Toiminta antaa itselle paljon, kun näkee että lapsilla on hauskaa ja turvallista olla leirillä.

Kuka olet ja miten päädyit mukaan Näe hyvä mussa-vapaaehtoiseksi?
Tulin mukaan Näe hyvä mussa-toimintaan vuonna 2019. Opiskelin silloin sosionomiksi ja päädyin leireille harjoitteluun koulun kautta. Ajattelin, että oon niin leiri-ihminen, että miksipä ei. Vietin lapsuuteni maalla ja olen aina rakastanut luontoa ja eläimiä. Joka kesä olin jollain leirillä ja rakastin sitä, kun sai olla luonnon kanssa tekemisissä. Olen perheeni keskimmäinen lapsi ja hoitanut lapsia pienestä pitäen, mikä on vaikuttanut myös ammatinvalintaani.

Mikä sinua motivoi vapaaehtoisena toimimisessa?Olen töissä suht samanlaisten haasteiden kanssa tekemisissä kuin tässä toiminnassa. Leireillä saan kuitenkin ottaa toisen näkökulman asioihin. Siellä minulla ei ole virallista, sellaista ammattiin sidottua roolia. Leireillä pystynkin lähestymään asioita toisesta roolista ja näkökulmasta käsin.

Minkälaista leireillä on?
Viikonloput Näe hyvä mussa-toiminnassa ovat lopulta melko samankaltaisia. Leiriarki jaksottaa olemista ja tekemistä. Parasta toiminnassa ovat lapset. Aina kun nousen Tampereelta bussiin, lapset huutaa ”Hennaaa, ihanaa ku sä tulit!”. Siitä tulee hyvä mieli. Lapsilta saa myös palautteen suoraan. Heistä välittyy sellainen elämänmyönteisyys, he innostuvat pienistä jutuista. OIen käynyt heidän kanssaan monia hyviä keskusteluja.

Haluaisitko jakaa jonkin mieleen painuneen leirimuiston?
Oltiin menossa porukalla ulos ja olin itse jo ulkona. Yksi mun huoneen lapsista puuttui. Toinen ohjaaja ei löytänyt häntä mistään. Lopulta hän löytyi kaapista, jonne hän oli piiloutunut, koska ei halunnut ulos. Sitten sovittiin, että leikitään pihalla piilosta ja hän lähti mielellään ulos. Toinen kiva juttu on saunatraditio, joka on jatkunut jo vuosia. Siinä lapset ovat ihan hiljaa ja vain minä saan puhua mistä vain muutaman minuutin. Se on lapsista hirmuisen hauskaa. Uudet lapsetkin oppivat nopeasti, että saunomiseen liittyy tällainen erityinen leikki.

Kenelle suosittelisit mukaan lähtemistä Näe hyvä mussa-vapaaehtoiseksi?
Toiminta sopii harjoittelupaikaksi hyvin esimerkiksi sosionomiopiskelijoille. Lapset näkee toiminnassa laajemmasta näkökulmasta, kun heidän kanssaan ollaan niin tiiviisti viikonloppu.
Toiminta sopii hyvin sellaisille, jotka nauttivat leirielämästä. Näe hyvä mussa-leireillä on tavoitteena tukea lapsia ja heidän perheitään. Ne eivät ole pelkkiä hauskanpitoleirejä, mutta niistä saa silti paljon. Leirien aikana olen tutustunut uusiin ihmisiin ja myös ystävystynyt heidän kanssaan.

Mitä sanoisit toimintaan mukaan lähtemistä harkitsevalle?
Kannattaa lähteä kokeilemaan. Tää on aivan mahtavaa. Ja ruoka on hyvää!

Kuka olet ja miten päädyit mukaan toimintaan?
Olen Pauli, 30-vuotias loppuvaiheen sosionomiopiskelija. Olen työskennellyt mm. kulttuuripuolella ja mielenterveystyössä. Lähdin mukaan Näe hyvä mussa-toimintaan, koska luovat menetelmät ja leirin käyttäminen työmenetelmänä kiinnostivat. Se kuulosti inspiroivalta. Tätä kautta tuntui hyvältä ja turvalliselta lähteä tutustumaan uuteen asiakasryhmään, eli lapsiin ja nuoriin, joiden parissa en ole aiemmin työskennellyt.

Mitä harjoittelusi piri sisällään, minkälaisia juttuja olet päässyt tekemään?
Harjoitteluni sisälsi viisi viikonloppuleiriä. Lisäksi olin mukana tiimiviikonlopussa, jossa pääsin tutustumaan niihin periaatteisiin, jotka Näe hyvä mussa-toiminnassa ja positiivisessa pedagogiikassa ovat lähtökohtina. Ennen jokaista leiriä olin mukana leirin suunnittelupalaverissa, jossa tiimin vastaavat kertoivat leirin rakenteesta ja sisällöstä. Niissä pääsin vaikuttamaan hyväksi katsomallani tavalla. Sain olla niin sanotusti niin harjoittelija kuin tahdoin ja pystyin ottamaan myös isompaa roolia tulevana ammattilaisena. Viikonlopun kolme leiripäivää ovat hyvin intensiivinen kokonaisuus, jossa pääsee ohjaamaan ihan arkista toimintaa heräämisestä ruokailuihin, mutta myös erilaisia aktiviteetteja ja luovia työpajoja.

Mitä olet oppinut toiminnassa, mitä otat harjoittelusta mukaasi?
Otan mukaani vielä paremman käsityksen positiivisen pedagogiikan ytimestä, hyvän vahvistamisesta. Siitä, että ei sivuuteta niin sanottuja negatiivisia juttuja, mutta keskitytään myönteisellä tavalla vahvistamaan toivottua toimintaa. On myös ollut mielenkiintoista nähdä, miten ryhmä rakentuu leirin ollessa toimintaympäristö. Nuorten ja lasten kanssa työskentely on tosi mielenkiintoista ja mielekästä puuhaa, jossa saa olla aika ”hököllä” 24/7 ja samaan aikaan se on tosi palkitsevaa. Minulle oli tärkeää saada alkuun enemmän tarkkailla ja pikkuhiljaa ottaa enemmän roolia ja toimia aktiivisemmin. Lapsia ei kiinnosta meidän aikuisten taustat, vaan se että on helposti lähestyttävä ja on kiinnostunut lasten jutuista.

Onko jokin toiminnassa yllättänyt?
Alkuun yllätyin aistiärsykkeiden määrästä. Jokaisesta muksusta on välittynyt se, että he loppujen lopuksi haluavat toimia oikein tai hyvin, auttaa toisia jne. Vaikka se näyttäytyisi jollain tosi epärakentavalla tavalla, siellä pohjalla syvä ydin on se, että tahtoo hyvää ja muiden seura kiinnostaa. Leirillä ei joudu hirveästi tekemään työtä sen eteen, että täytyisi olla kiva muille, vaan se on aika sisäsyntyisesti olemassa. Mitähän se kertoo minusta, että tämä yllätti. ;)

Tuleeko leiriltä mieleen jokin hauska sattumus tai tilanne?
Yhdeltä eiriltä tulee mieleen lasten heittäytymisenkyky. Läjässä oli roolivaatteita, eikä se vaatinut edes sen kummempia ohjeita, kun aika lailla kaikki olivat jo tonkimassa ja pukeutumassa. Kun he olivat saaneet jonkinlaisen asukokonaisuuden päälle, he alkoivat näyttelemään omaa pukuaan, sen kautta muodostunutta roolia. Ennakkoluulottomuuden ja leikin voima oli hienoa. En ainakaan kuullut mitään sellaista, että ei voisi pitää jotain asua, koska on poika tms. Se ei vaatinut ohjaajilta juuri muuta kuin turvallisen tilan mahdollistamisen leikille. Jos olisi ollut tarve puuttua johonkin, se olisi ollut helppoa tehdä, mutta tässä sille ei ollut tarvetta.

Kenelle tai millaiselle opiskelijalle suosittelisit harjoittelua tässä toiminnassa? Mitä opiskelijan olisi hyvä ottaa huomioon harkitessaan harjoittelua Näe hyvä mussa-toiminnassa?Ajattelen, että tämä on tosi joustava mahdollisuus. Tähän voi lähteä, jos on paljon kokemusta, jolloin pääsee hyödyntämään sitä monella tavalla tai jos kokemusta on tosi vähän sosiaalialasta tai ylipäätään lasten kanssa työskentelystä, on tämä aika turvallinen ympäristö siihen, sillä leirien välillä on hyvin palautumisaikaa. Niin kliseistä kuin se onkin, se vaatii mukaan lähtemistä mahdollisimman aidosti ja ennakkoluulottomasti. Lapsille on tärkeää antaa mahdollisuus ja katsoa asioiden syiden taustalle; siellä ei ole hankalia tyyppejä, mutta voi olla nuoria, joilla jokin käyttäytymismalli on kroonistunut ja on sellainen kuori päällä. Kokemus on aika kokonaisvaltainen, koska viikonloppu on niin intensiivinen. Siihen kuuluu aina pieni draamankaari. Perjantaina saattaa olla olo, että voi juukeli, mitähän tästä tulee ja sunnuntaina miettiikin loppupiirissä, että täällä on tosi kivoja tyyppejä ja kivaa on ollut.

Kuka olet ja miten olet päätynyt mukaan toimintaan?
Olen Jussi. Näin vapaaehtoisilmoituksen työpaikan ruookalan ilmoitustaululla. Otin yhteyttä järjestöön ja siitä se lähti.

Mikä toiminnassa on ollut antoisinta, mikä saa sinut jatkamaan?
Suora, aito ja rehellinen palaute lapsilta ja omalta tiimiltä. Minulle on ollut merkityksellistä se, miten aidosti ja välittömästi lapset ovat ottaneet minut vastaan.
Olen saanut olla oma itseni. Ei tarvitse ylittää omia rajoja, vaan voi osallistua itselle hyvältä tuntuvalla tavalla. Kun ryhmä on turvallinen, ei myöskään tarvitse pelätä mitään. Olen kokenut, että minua kunnioitetaan vapaaehtoisena ja kohdataan tasavertaisena aikuisena. Ohjaajien tiimissä vedetään yhtä köyttä. 

Minkäkaista palautetta olet saanut lapsilta?
Lasten mukaan olen hauska ja huolehtivainen aikuinen. 

Minkälaisia asioita tykkäät tehdä tai ohjata toiminnassa?
Pidän monenlaisista aktiviteeteista. Sain reilu vuosi sitten aivoinfarktin ja sen myötä rauhallisemmista aktiviteeteista on tullut mun juttu. 

Kenelle suosittelisit vapaaehtoistoimintaa Näe hyvä mussa-leireillä?
Jos ylimääräistä energiaa ja virtaa riittää, sitä tarvitaan. Kyky toimia erilaisten lasten ja nuorten kanssa on tärkeää. Oma päätyöni on alakoulussa ja koenkin, että juuri tähän ikäryhmään saan yhteyden parhaiten luotua.

Löytyisikö sinulta jokin muisto jaettavaksi?
Muistoja on paljon! Lähdin ajatuksella, että katsotaan yksi tai kaksi leiriä, että miten äijän käy. Heti otettiin täysillä mukaan. Tuntui, että on hyvä tehdä ja olla. Lapset ovat niin välittömiä. Vaikka he eivät sanoisi sitä ääneen, heistä näkee, miten tärkeää toiminta ja meidän aikuisten läsnäolo heille on.

Kuka olet ja miten päädyit mukaan toimintaan?
Olen Sara, toimintaterapiaopiskelija. Näin harjoittelijailmoituksen koulun Teamsissa viime kesänä ja sitä kautta hain mukaan.

Mitä harjoitteluusi on kuulunut, minkälaisia juttuja olet päässyt tekemään?
Ohjasin lapsia erilaisissa tilanteissa ja tietysti olin muutoinkin mukana toiminnassa. Tykkään mm. liikunnasta, mutta tällä kertaa ohjasin enemmän rauhallisempia hetkiä, kuten askartelutyöpajoja.

Mitä olet oppinut toiminnassa, mitä otat harjoittelusta mukaasi?
Opin, miten lasten ryhmiä ohjataan ja miten ryhmätilanteissa on hyvä toimia sekä mitä on tärkeää ottaa huomioon. Se oli itselleni ihan uutta, koska en ole aiemmin toiminut lasten kanssa tälla tavoin. 

Kenelle tai millaiselle opiskelijalle suosittelisit harjoittelua tätä toiminnassa? Mitä opiskelijan olisi hyvä ottaa huomioon harkitessaan harjoittelua Näe hyvä mussa-toiminnassa?
Eri sote-alojen opiskelijat voisivat hyvinkin olla harjoittelijoina tällaisessa toiminnassa. Leireillä oleminen on erilaista kuin perinteinen 8-16 työskentely, tää on intensiivisempää. Koko ajan pitää olla vähän hereillä. Mietin, että jos on tosi rauhallinen tyyppi, voi tää olla aika raskastakin.